Raamatun mukaan Jeesuksen seuraajat ovat maan suola, joka antaa maun koko ruokaan tai hapate, joka hapattaa koko taikinan. Kristityt ovat lamppu, joka loistaa lampunjalasta eikä ole piilossa kuvun alla. Tämä pistää miettimään, onko minussa mitään, josta minut tunnistaisi kristityksi.
Mistä tunnet sä kristityn?
Kenties
tyylistä kävelyn.
Kristitty
näkee toiset ihmiset. Hän ei kiiruhda ohi silloin, kun voi auttaa.
Mistä
tunnet sä kristityn?
Näet
silmien hymyilyn.
Kristitty
katsoo toista ihmistä saman vertaisena Jumalan luotuna, siskona ja veljenä.
Mistä tunnet sä kristityn?
Puheen
kuuletko hillityn?
Kristitty
ei rähjää ja kiroa, vaikka suututtaisikin. Kaikki me teemme virheitä ja
erehdymme. Siksi meidän tulee sopia riidat, pyytää ja antaa anteeksi. Meillä ei
ole tuomarin valtuuksia toisiamme kohtaan. Se on Jumalalle kuuluva asia.
Mistä
tunnet sä kristityn?
Tunnet
rakkauden säteilyn.
Kristitty
pyrkii heijastamaan osakseen saamaansa Jumalan rakkautta kohtaamiensa ihmisten
keskelle. Hän on ystävällinen ja sovitteleva eikä aja omaa etuaan syrjäyttäen
muita.
Harva
yltää tuollaiseen kristityn ihannekuvaan. Mutta on silläkin merkitystä, että
hyvyys ja rauhassa eläminen ovat edes ihanteena. Tavoitteena ei ole
rikastuminen vaan rakastaminen.
Aina
ei ole helppoa sanoa ääneen, että olen kristitty. Ja mitä se sitten kullekin
merkitsee? Vaellanko kristittynä oman elämän polkuja, istunko hiljaisena
matkustajana kirkkolaivassa vai liputanko omaa uskoani rohkeasti aina, kun on
tilaisuus nostaa se puheeksi? Meitä on monenlaisia ihmisiä ja siksi myös
monenlaisia kristittyjä, eikä meitä ole tarkoitettu pakotettavaksi samaan
muottiin.
